Taide kutsuu Postikadulle

Olette varmaan osa huomanneet ohikulkiessanne, että Sokoksen ikkunoihin on tullut silmänruokaa. (en puhu bloggaajasta näyteikkunassa) Puhun taiteesta.

S-ryhmä tekee avantgardistisen taidesiirron Helsingin juhlaviikoille. Helsingin keskustan kulttuuritarjonta saa uutta ilmettä, kun ydinkeskustan Sokos-tavaratalo avaa Helsingin juhlaviikkojen ajaksi Kiasman puoleisille ikkunoilleen taidenäyttelyn yhteistyössä SOK:n S-Gallerian kanssa. Myyntinäyttely antaa kaikkiaan 10 metriä taiteellista nähtävyyttä ohikulkijoille. Avattavan S-Galleriaikkunan taiteilijaksi on kutsuttu Teemu Korpela. Ajatuksena on tuoda tällä kertaa taidetta sinne, missä liikkuu paljon ihmisiä päivän mittaan.Tapasin nuoren taiteilijan näyteikkunassa ja kyselin, että myyntinäyttelyn ollessa kyseessä eikö harmita ollenkaan myydä teoksiaan? Miten taiteilijat raaskii? Kuulemma ei harmita. Ajatukset ovat jo niin paljon edempänä uusissa ideoissa ja toteutuksissa, ettei jo valmiita luomuksia katsele kovin omistushaluisesti. Mitä näyttelypaikkaan Sokoksen näyteikkunassa, Mannerheimintien kulmaan tulee, niin taiteilija Korpela ei keksinyt mikä voisi parempi paikka ollakaan. Nii-i. En keksi kyllä minäkään.

Teemu Korpelan näyttely “Otteita ajan tunteesta” on myös hyvin paljon ihmishahmolähtöinen. Toinen näkyvä elementti teoksissa ovat linnut, jotka osuivat heti allekirjoittaneen visuhermoon. Pidätkö linnuista? kuului seuraava kysymys. Kyllä, ainakin visuaalisena hahmona sanoo taiteilija, eikä tunnusta pelkäävänsä niitä myöskään luonnossa.

Oma suosikkini (yllä) löytyi teoksista heti. Teos “Inspiraatio 3” saa taiteilijan mukaan jotkut ahdistumaan, minut innostumaan.

-Inspiraatio tuntuu joskus tältä, Korpela valaisee näkemystään omasta teoksestaan. Pää on niin täynnä ideoita ja eirealisoituja ajatelmia, että se näyttäisi tältä. Lintuparven hyökkäykseltä! Eli se ei ole aina kiva tunne, inspiraatio siis. Taide muuttaa muotoaan ja taide kuuluu kaikille. Ja sillä on niin monta tulkintaa kuin on tulkitsijaa. Käy tutustumassa ja tulkitsemassa. Kyseessä on siis myyntinäyttely, joten ikkunasta löytyy lisätietoja, mikäli olet kiinnostunut jostain teoksesta ihan todenteolla.

Kissa ihan kujalla!

En ole kadonnut vielä mihinkään. Juossut vaan edes takaisin vailla ajatusta. Tai oikeammin ajatuksia on niin paljon, ettei niissä ole mitään tolkkua. Eikä myöskään siis juoksuissani. Kohta otan vauhtia samaan malliin kuin ylläoleva kissa. Mikähän mahtaa tuo olla? Maksaa 2,80€.  Tarjoan henk.koht. kahvit sille joka ensimmäisenä ”arvaa” missä kissa juoksentelee. (hahhahaaa, tiedän. Saan juoda kahvini ihan itsekseni)

Jätin kylmästi ihanan työhuoneeni ja Manskun ilman seuraani, vaikka saatan käydä istahtamassa siellä aina silloin tällöin. Yläkuvasta löytyy vihje siitä, mihin mahdan istahtaa ensi viikolla… jänskää!

Alakuvassa puolestaan vihje siihen mitä meidän Helsingin Sokoksen Postikadun näyteikkunoihin onkaan pystytetty!

Tällä viikolla Sokoksella tapahtuu mm.

• Sähköosastolla Remingtonin esittelijä kertomassa Remingtonin hiustenmuotoilu laitteista tänään. Käy testaamassa!
• Avainlippumerkin omaavan suomalaisen LA-laukun asiantuntija paikalla  tänään klo 18:00 saakka!
• Terveystuoteosastolla vierailee Bio-vita Oy:n asiantuntija to 19.8 klo 11-17. Hän esittelee uutta Berberin valmistetta, joka tasapainottaa veren rasva- ja sokeriarvoja. Häneltä saa apua myös esim hyvän kalaöljyn tai vaikkapa D-vitamiinin valinnassa.

Maistiaisia tästä ja menneestä ajasta

En tiedä kuka väittää, että Ylen kanavilta ei tule mitään mielenkiintoista. Törmäsin aivan ihanaan ohjelmaan, Perinnemestarit. Voisin katsoa monta jaksoa peräkkäin, kuinka asiansa osaavat mieh henkilöt herättävät vanhoja rakennuksia eloon. En ole tiennytkään tämän ohjelman olemassa olosta, mutta parhaillaan meitä hemmotellaan uusintajaksoilla. Täytynee jollain tavalla ajautua television ääreen, sillä viime syksynä nähty 10-osainen televisiosarja näytetään tiiviinä uusintana 31.5.-15.6. klo 18.30. Mahtavuutta!

Saanko kysyä mikä Yleä vaivaa, kun myös radion puolelta meitä hemmotellaan.

Radiomafia pyrki yhdistämään populaarin ja marginaalin, matalan ja korkean, viihteen ja asian. Intoa ja yritystä riitti tehdä jännittävää radiota. Tuloksena siitä oli luonnollisesti sekä epäonnistumisia että suuria voittoja. Kylmäksi kanava kuitenkin harvoin jätti kuulijansa. /Yle RadiomafiaNYT

Viikon mittainen juhlalähetys alkaa Elävässä arkistossa maanantaina 31.5.2010 klo 8.00.

Ohjelmissa mukana myös aidot 1990-luvun uutiset.
Huhhuh. Kiitos Heinähässäkkä ja Pertti Salovaara, Olga K. sekä Leila ja Annukka. Rakkaus radioon lähti näistä.  Ja siis nuo ysäri uutiset! Kilkatkaa itsenne sivuille ja ahmikaa hyvää radiota!

Kuvien  sisustusmakupalat Sokoksesta.

Katri&Katariina

On ihmisiä joita ihailee. Sen tietää siitä, että on tavallaan kiinnostunut siitä mitä he tekevät. Ja syy tähän on tietenkin se, että haluaisi ehkä itse tehdä jotain saman suuntaista. Yksi mielenkiintoa herättävä persoona on Katariina Souri. Ehkä ainakin mediassa hieman aliarvostettu, mutta monella tapaa lahjakas tyyppi, joka ainakin nykyisin tuntuu elävän juuri sellaisten arvojen mukaan mitä itsekin ihailen. Ja hän on elämässään tehnyt muutamia sellaisia asioita, joista itse ikuisesti vaan haaveilen. (en puhu nyt niistä iänikuisista kuvista – oli pakko sanoa). Olen lukenut hänen teoksiaan, mutta ennenkaikkea se moniuloitteisuus ja rohkeus omannäköisiin ratkaisuhin kiinnostaa. Uusin kirja Pillerinpyörittäjä perustuu löyhästi kirjailijan omiin kokemuksiin ja saatavana tietenkin myös Sokoksista. Sadepäivän kunniaksi kirja kainaloon ja divaanille.

Toinen kotimainen nainen jota aloin ihailemaan juuri nyt. Kyseinen levy on nyt todella pilkkahintaan ja jos ei aikaisemmin ole tätä naista kuunnellut, niin nyt siihen oiva tilaisuus tutustua ilman että kolikkopussi kevenee. Pitkän uran tehnyt nainen, eihän sellaista voi kun ihailla. Ja se, että Katri Helena kaunistuu vuosi vuodelta, on meriitti sekin. Jos minä olen hänen näköisensä hänen iässään, antakaa minulle palkinto!

Leppoisaa sadepäivän jatkoa! Ainakin teitä oli mielettömästi liikkeellä sillä perinteisellä asialla sadepäivänä: shoppailemassa. Vinkkaan, että kodinosasto on täynnä ainakin minua kiehtovia juttuja – eikä tämä ole mainostussoopaa, käykää itse katsomassa.

Rohkeita naisia

Ystävän kanssa käytiin torstaina harrastamassa kulttuuria. Niinkuin aikuisen kaupunkilaisnaisen kuuluukin. Olimme menossa katsomaan lähinnä Caj Bremerin valokuvanäyttelyä, mutta löysimme itsemme L. Onervan käsikynkästä. Anna Kortelaisen kuratoima näyttely Ateneumiin opastaa L.Onervan kautta vierailijan viime vuosisadan alun naisten Helsinkiin. Onerva ei ollut vain runoilija ja  Eino Leinon muusa, vaan myös lehtinainen, oman sukupolvensa keulakuva, feministi ja kiihkeitä tunteita herättävä hahmo.

Näyttely päästää nykynaisen -ja miehen- Helsingin kartalle siihen aikakauteen, kun naisilla ei ollut oikeutta mennä ravintolaan yksin, nainen ei saanut tupakoida tai matkustaa yksin! Tarjolla myös aikakautensa muotia, joka on tällä hetkellä hyvin ajankohtaista! 

Sadassa vuodessa on kanssasisaret tapahtunut paljon. Ja toisaalta on asioita, jotka ovat hyvin pysyviä. Suosittelen näyttelyä, sekä Bremeriä, että Onervaa. On hyvä muistuttaa itseään aina välistä, että mistä on tullut ja kuinka hyvin meillä asiat nykyisin ovat. Ja siitä kiittäminen Onervan kaltaisia rohkeita naisia.

Kuvataiteilijan urasta haaveillut L.Onerva vietti paljon aikaa Ateneumissa. Onkohan hän ollut tässä samaisessa naisten huoneessa?

Ja mikä estää tutustumasta L Onervan runoihin. Ei mikään.

Oodi Radiolle

En ole omistanut telkkaria moneen, moneen vuoteen. Syistä ei sen enempää, vaikkakin yksi voisi olla seuraava: Radio on paljon mielenkiintoisempi väline.Viime torstaina en ollut sovituskopeilla lainkaan mukana, sillä vietin aikani hieman hämyisemmissä merkeissä. Lauma radion ystäviä kokoontui Q-teatterin tunnelmallisiin tiloihin, istuivat aloilleen ja kuuntelivat. Radiodokkaristina olin mukana – ja voin sanoa, että on mahtavaa pistää aivot narikkaan, sulkea silmät ja lähteä kuuloaistien varassa matkalle dokumenttien maailmaan.  

Radiodokkarit eivät ehkä ensikuulemalta kuullosta kovinkaan mediaseksikkäiltä, mutta itse olen toista mieltä. Tietenkin. No, jokainen perustaakoon oman mielipiteensä aiheesta, mutta vasta sitten kun on kuunnellut sellaisen. Mm. YleX:ltä pienen pieniä dokkaripläyksiä on kuultavissa aina silloin tällöin, kuuntele ja bongaa!

Radiodokumentti ja kuunnelma eroavat toisistaan, jälkimmäisiä on taltioitu myös Sokoksen musaosastolle myyntiin. Haastankin itseni Radioteatterin kuunnelmien pariin. Viettää nyt sunnuntaipäivä rottinkidivaaniin hautautuneena, headphonet korvilla, feissari suljettuna ja puhelin äänettömällä. Ainoa mitä minulla on, on ääni ja oma visuaalinen mielikuvitukseni. Kuullostaa niin “mummolta” että on aivan pakko kokeilla.Hmm. Tämän hetken myyntihitti kuulemma! Kävikö teillä pieniä pelottavan näköisiä pikkuihmisiä oven takana?! Minulla kävi, mutta ..valitettavasti söin itse kaikki pääsiäismunat, tietenkin! Anteeksi kauhiasti!